Kiljavan Sairaala Oy:n hallitus on päättänyt esittää omistajakunnille että Kiljavan Sairaalan kiinteistöistä muodostetaan erillinen kiinteistöyhtiö ja Kiljavan Sairaala Oy keskittyy palvelutoimintaan. Perustettava kiinteistöyhtiö vastaisi lainojen lyhennyksistä, korkokuluista ja kiinteistön ylläpitokustannuksista sekä perusparannusinvestoinneista. Kuntien omistus kiinteistöyhtiössä jakaantuisi samalla tavalla kuin nykyisen Kiljavan Sairaala Oy:n.

Kiljavan Sairaalan taloudellinen tilanne on parantunut kevään 2010 aikana, sillä kuntoutuksessa on ollut keskimäärin 25 potilasta. Lisäksi sairaalassa on pitkäaikaispotilaita sekä veteraanikuntoutujia. Mikäli kiinteistön rahoituskulut jätetään pois, on toiminta ollut ensimmäisellä vuosikolmanneksella kannattavaa. Tämä ei kuitenkaan riitä mittavan velkataakan korkokuluihin eikä lyhennyksiin.

Konkurssin välttämiseksi sairaalayhtiö tarvitsee lisärahoitusta pankkivelkojen lyhentämiseksi. Yhtiön hallitus esittää nyt osakkaille, että yhtiön rahoittamiseksi erotettaisiin kiinteistöön liittyvät kustannukset eli käytännössä kiinteistön peruskorjauksesta aiheutuvat lainanhoitokulut ja varsinaiset potilaiden hoitokustannukset. Käytännössä kustannusten jakaminen on mahdollista saada selkeimmin aikaan jakamalla Kiljavan Sairaala Oy kuntoutusta ja hoitoa tarjoavaksi Kiljavan Sairaala Oy:ksi ja kiinteistöyhtiöksi.

Kiinteistöyhtiön tulot muodostuisivat sairaalayhtiön maksamista vuokratuotoista, muista vuokratuotoista sekä kuntien maksamista yhtiövastikkeista. Hallitus esittää, että osakkaat sitoutuisivat viiden vuoden ajaksi suorittamaan yhtiövastiketta 1,5 miljoonaa euroa vuodessa omistusosuuksiensa suhteessa. Yhtiövastikkeella pidetään sairaalakiinteistö toimintakunnossa ja maksetaan peruskorjaukseen otettuja lainoja. Rahoituslaitosten kanssa tullaan neuvottelemaan lainojen lyhennysaikataulut sellaisiksi, että kiinteistöyhtiö niistä näillä tuloilla suoriutuu.

Yhtiövastikkeet eivät ole osakkeenomistajille lisäkustannus, vaan ne merkitsevät olemassa olevien vastuiden pienenemistä lainamäärien pienentyessä.

Kiljavan Sairaala Oy jäisi kiinteistöön toimijaksi ja maksaisi kiinteistöyhtiölle vuokraa tilojen käytöstä. Sairaalayhtiö vastaisi kuntoutustoiminnan sisällöstä ja kehittämisestä. Kuntien tulisi laatia Kiljavan Sairaala Oy:n kanssa vuosittain palvelusuunnitelmat ja niistä palvelusopimukset kuntien talousarvion valmistelun yhteydessä. Keskeistä on selkeiden pelisääntöjen luominen ja yhteistyötavoista sopiminen omistajakunnissa.

Potilasmäärissä odotetaan kasvua

Uusi yhtiömalli helpottaa Kiljavan Sairaalan maaomaisuuden ja kiinteistöjen säilymistä perustajaosakkaiden hallinnassa. Myös kuntoutuspalvelujen hinnat laskevat, koska raskaat pääomakustannukset poistuvat kuntoutusvuorokauden hinnasta. Tämän uskotaan lisäävän sairaalan käyttöä. Kiljavan Sairaala Oy:n osalta laskelmat perustuvat nykyisiin potilasmääriin ja niiden kasvuun lähivuosina väestön ikääntyessä.

Viime syksynä aloitettiin vuodeosastohoito pitkäaikaispotilaille, joita on ollut 20-27.  Kuntoutusosaston potilasmäärä oli vuodenvaihteessa 10 ja nyt keväällä 20-30. Veteraanilaitoskuntoutus alkoi toukokuussa 2010.

Kuntoutus vähentää pysyvän laitoshoidon tarvetta

Kiljavan Sairaalan johtava lääkäri Kari Hurskainen toteaa, että Kiljavalla on kaikki edellytykset tarjota kunnille laadukkaita kuntoutuspalveluita. Aktiivisen kuntoutuksen teho ja kustannusvaikuttavuus vammautumisen tai sairastumisen jälkeen on useissa tutkimuksissa tieteellisesti osoitettu. Tehokas kuntoutusjakso esimerkiksi lonkkamurtuman tai aivohalvauksen jälkeen vähentää selvästi pysyvään laitoshoitoon joutumista. Kuntien päätettävissä on, lähettävätkö ne potilaita aktiiviseen kuntoutukseen keskittyneeseen sairaalaan vai hoitavatko heitä omilla vuodeosastoillaan.

Kiljavan käyttöasteen nostamiseen nähdään mahdollisuuksia. Näitä ovat muun muassa geriatrisen, neurologisen,  tuki- ja liikuntaelinkuntoutuksen sekä sydän- ja verisuoni- ja hengityselinsairauksiin liityvän moniammatillisen kuntoutuksen järjestäminen. Tällöin toiminnalla voidaan saavuttaa myös laajempaa  ennaltaehkäisevää merkitystä. Halutessaan kunnat voivat keskittää myös intervallikuntoutuksen alueellisesti Kiljavalle. Veteraanikuntoutustoimintaa voidaan kasvattaa myös, mutta sen tulee muuntua jatkossa geriatriseksi kuntoutukseksi, pohtii Kari Hurskainen sairaalan toiminnan tulevaisuutta.

Omistajakuntien lausuntoja sairaalayhtiön jakautumiseen ja toiminnan jatkamiseen odotetaan 23.6.2010 mennessä.

Kiljavan Sairaala Oy perustettiin vuoden 2006 lopussa ja sen osakkaita ovat Hyvinkään ja Järvenpään kaupungit, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan kunnat sekä HUS-kuntayhtymä. Kiljavan sairaalarakennuksessa on tilaa 15 000 kerrosneliömetriä ja lisäksi alueella on 23 asuinhuoneistoa. Sairaalan tontti on kooltaan noin 58 hehtaaria, josta osa on suojeltua ns. Natura-aluetta.

Lisätietoja
Hallituksen puheenjohtaja Kimmo Behm, 040 317 2000
Toimitusjohtaja Jari Lehto, 020 6110 590, 040 5122 888
Johtava lääkäri Kari Hurskainen, 020 6110 591, 040 3474 591